Esittelyt:

Marja Räihä
Torvensoitonhuilu, lastenromaani
Kuvitus: Riikka Juvonen
Otava 1994
«Takaisin

Johanna Malmivaara
Dannemanin rakkaus, novelleja
Finn-kirja 2006

Johanna Malmivaaran esikoisteos, novellikokoelma Dannemanin rakkaus, tutkiskelee näennäisyyden probleemaa, kaikki ei ole sitä miltä se näyttää. Malmivaara kuorii esiin hyvin paketoitujen ihmisten pinnanalaista maailmaa, tarttuu rohkeasti, melkein provosoiden, monen unohdetun naisen asemaan, uskaltaa kutsua valhetta valheeksi ja paljastaa yhteiskunnassa hyväksyttyjen tapojen ja käytäntöjen kääntöpuolia. Hän piirtää kaiken kansan nähtäviksi itsekkyyden, ahneuden ja piittaamattomuuden mekanismeja. Teoksen pohjimmaisena vireenä on kuitenkin rakkaus, lähimmäisyys ja toivo paremmasta elämästä. Parhaimmillaan Malmivaara maalaa hetkenomaisen, monikerroksisen aistimuskuvan, koskettaa yhteistä muistia.

Johanna Malmivaara yhdistelee tuoreella tavalla länsimaisen nykyproosan ja eteläamerikkalaisesta traditiosta kumpuavan maagisen realismin aineksia. Tulos on usein yllättävä, ihmiskohtalot kasvavat elämää suuremmiksi ja kutoutuvat jännittäviksi kudelmiksi. Malmivaaran maailmassa taru kohtaa todellisuuden ja mystiikka arkipäivän niin, että lukija havahtuu, hengästyy ja ihastuu.
«Takaisin

Raija Piironen
Täysi navetta, pakinoita
Kuvitus: Marja Räihä
Compania Comder -förlag 2007

Kolumnistina kunnostautunut Raija Piironen on vihdoin kerännyt napakat pakinansa kansien väliin. Se on hyvä veto, sillä kirjana Täysi navetta asukkeineen tulee niin lähelle lukijaa, että kohta hänellä on siellä oma hinkalo mistä tarkkailla Piirosen peilaaman arjen absurdiutta ja samastua siihen. Piirosen teksteille tunnusomaista on purevan huumorin ja terävän älyn lyömätön yhdistelmä. Hänen lakonisissa, nykyaikaa kuvaavissa kertomuksissaan logiikka heittää häränpyllyä kun näkökulma odottamatta siirtyy ja ajatus loikkaa aivan arvaamattomaan suuntaan. Piironen hallitsee myös ironian käytön ja ruotii sillä taitavasti niin yhteiskunnan kuin läheistensäkin piirteitä, mutta armottomimman valon hän suuntaa omaan itseensä. Koska Piirosen kannanotto maailman menoon välittyy niin niukin, miltei sketsinomaisin ilmaisuin, on lukukokemus aina - kerrattaessakin - nautinnollisen kepeä. Ja hauska.
- Paula Vartiainen
«Takaisin

Maria Iivanainen
Yksinäisyyden salonki
Kuvitus: Marja Räihä
Compania Comder -förlag 2008

Runokokoelmassaan Maria Iivanainen avaa meille oven Yksinäisyyden salonkiin. Salongin seinille hän on ripustanut näytteille kuultokuvansa - runonsa jotka ovat kuin eri valaistuksissa esiintyvään maisemaan avautuvat ikkunat. Runo runolta, kerros kerrokselta Iivanainen maalaa tätä ulkoista ja sisäistä maisemaa kuin impressionistien isä, brittiläinen valon maalari Turner. Hauraan pastelliriitteen alta paljastuvat tummemmat sävyt kun muodot muuttuvat, kun kuu kääntyy, sen sirppi viiltää ja lammastarhan aitaan on ilmestynyt aukko. Laveeraamaansa luontoon Iivanainen räiskäyttää punaiset marjat, suolaa sitten lohen, pilkkoo puut ja kirpaisee kieltä katkeralla Carillolla. Symbolien, samojen elementtien kertautumisen synnyttämä syke saa lukijan hengittämään runoa, elämään sitä. Kuvien muuntuminen ja niiden unenomainen päällekkyys johtavat syvälle muihin maailmoihin ja lukijan omiin yksityisiin kuvastimiin.
- Paula Vartiainen
«Takaisin

Compania Comder -kustantamon julkaisemissa Q-manus tuotteissa näkyy ryhmän tunnus.